LYHYT JOHDATUS VALOKUVAUKSEEN
Valokuvaus voi olla palkitseva harrastus. Se on laaja ala, jonka sääntöjen oppiminen voi viedä vuosia. Kuvien ottaminen ja taianomaisen hetken vangitseminen on kuitenkin vertaansa vailla oleva nautinto. Seuraavassa on lyhyt johdatus eräisiin valokuvauksen perusperiaatteisiin.
Objektiivin aukko ei säätele vain valotusta, vaan myös syväterävyyttä; aluetta, joka ulottuu lähimmästä terävästä kohteesta kaukaisimpaan. Mitä suurempi aukkoarvo on, sitä suurempi on syväterävyys ja sitä pidempi on valotukseen tarvittava suljinnopeus. Mitä pienempi aukkoarvo on, sitä kapeampi on syväterävyysalue ja sitä nopeampi suljinnopeus tarvitaan valotukseen. Yleensä maisemakuviin tarvitaan suuri syväterävyys (suuri aukkoarvo), jotta sekä etuala että tausta piirtyisivät terävästi, ja muotokuvissa käytetään vähäistä syväterävyyttä (pientä aukkoarvoa), jotta kuvattava erottuisi hyvin taustastaan.
Syväterävyys vaihtelee myös polttovälin mukaan. Mitä lyhyempi polttoväli on, sitä suurempi on syväterävyys; mitä pidempi polttoväli on, sitä vähäisempi on syväterävyys.
Suljinnopeus ei säätele vain valotusta, vaan myös kameran kykyä pysäyttää liike terävänä. Lyhyet suljinajat sopivat urheilukuvaukseen. Pitkiä suljinaikoja voi käyttää esittämään liike valuvana, kuten esim. vesiputouskuvassa. Jalustan käyttö on suositeltavaa hitailla suljinnopeuksilla.
Kun haluat tarkastella tilannetta kriittisesti, ota testikuva. Kuvan voi poistaa, jos se ei kelpaa.
VALONLÄHTEET JA VÄRI
Ihmissilmä sopeutuu erittäin hyvin erilaisiin tilanteisiin. Tämän käyttöohjeen tausta näyttää valkoiselta valaistuksen luonteesta riippumatta. Valokuvausjärjestelmät on huomattavasti joustamattomampia. Kun valonlähde muuttuu, samalla muuttuu myös näkymän yleisväri - loisteputket luovat usein vihertävän sävyn kuviin, hehkulamput tekevät kaikesta punakeltaista. Silmien tavoin kameran valkotasapainon säädöt sopeutuvat erilaisiin valaistuksiin, jolloin kuvat näyttävät luonnollisilta.
Yleisin valonlähteemme, aurinko, muuttaa väriään kellonajan ja sääolosuhteiden mukaan. Auringonvalo on hyvin lämmintä lähellä horisonttia ja hyvin sinistä keskipäivällä. Valkotasapainon esiasetus päivänvalolle (daylight) sopii kauniina, auringonpaisteisena päivänä. Kun sää on pilvinen, värit ovat kylmempiä ja pilvisen sään asetus (cloudy) sopii paremmin. Kun pääasiallisena valonlähteenä on sininen taivas pikemminkin kuin suora auringonpaiste, seurauksena on hyvin sinisävyisiä kuvia. Silloin kannattaa käyttää varjoalueen valkotasapainoa (shade).
Keinovalo on pysyvämpää, mutta siinäkin on vaihteluja. Hehkulamppujen valo muuttuu sitä lämpimämmäksi, mitä pienempi niiden wattimäärä on. Loisteputkien väriluokkia on useita. Esisäädettyjä valkotasapainon asetuksia voi hienosäätää vastaamaan valonlähteiden eroavaisuuksia.
Joillain keinovalolähteillä on epäjatkuva spektri, joka tuottaa valokuviin hyvin luonnottoman värin. Valkotasapainon säädöillä ei voida tasapainottaa mm. tehokkaita kaasupurkauslamppuja. Niiden valossa esim. muotokuvia voi ottaa antamalla salaman valon hallita vallitsevaa valoa.
Tämäntyyppistä valoa sisältäviin maisemakuviin kannattaa valkotasapainoksi valita päivänvalon esisäätö (daylight).
MIKÄ ON EV?
Ev tarkoittaa valotusarvoa. Yhden Ev:n muutos säätää kameran laskemaa valotusta kertoimella kaksi. Ev:n ja ”aukon” muutosta käytetään identtisinä termeinä.
+2,0 Ev | 4X valon määrä |
+1,0 Ev | 2X valon määrä |
±0,0 Ev | Laskettu valotus |
1/2 valon määrästä | |
1/4 valon määrästä |
68 | Lyhyt johdatus valokuvaukseen | 69 |