630012_IM6_rev 23/10/06 10:42 Side 21

VERENPAINE

Mikä verenpaine on?

Kun sydän pumppaa verta verenkiertoon, veri aiheuttaa painetta verisuonien seinämiin. Tätä kutsutaan verenpaineeksi.

Verenpaine vaihtelee eri ruumiinosissa. Verenpaine riippuu pulssista, siitä kuinka joustavat verisuonet ovat ja kuinka paksua veri on.

Painetta, joka mitataan sydämen pumpatessa verta verenkiertoon, kutsutaan systoliseksi verenpaineeksi. Painetta, joka mitataan veren virratessa takaisin sydämeen, kutsutaan diastoliseksi verenpaineeksi.

Nämä kaksi verenpainetyyppiä ilmoitetaan yleensä yhdessä, jolloin systolinen paine ilmoitetaan aina ensin. Jos verenpaine on 120/70, se tarkoittaa, että systolinen verenpaine on 120 ja diastolinen 70. Systolista verenpainetta kutsutaan myös yläpaineeksi ja diastolista verenpainetta alapaineeksi. Verenpaineen mittayksikkö on mmHg (elohopeamillimetri).

Miksi verenpaine vaihtelee?

Verenpaine vaihtelee päivän aikana ja eri elämänvaiheissa. Monet tekijät vaikuttavat verenpaineeseen, mikä sinun tulisi ottaa huomioon mitatessasi verenpainetta. Huomioi esimerkiksi seuraavat seikat:

Verenpaine on korkeampi päivällä kuin yöllä.

Verenpaine kohoaa hieman heti syömisen jälkeen. Suolainen ruoka voi myös nostaa verenpainetta.

Kevyt liikunta (esimerkiksi kävely tai hölkkä) nostaa systolista painetta hieman, kun taas raskas liikunta nostaa sitä rajusti. Se kuitenkin laskee taas, kun keho rentoutuu. Liikunnan puute nostaa verenpainetta pysyvästi.

Verenpaine voi nousta, jos olet innostunut, stressaantunut tai hermostunut.

Yllättävät ilmastomuutokset voivat aiheuttaa verenpaineen nousun.

Systolinen paine kohoaa vanhenemisen myötä.

Naisilla korkean verenpaineen riski kasvaa vaihdevuosien jälkeen.

Liian vähäinen uni, tupakointi, liikalihavuus, alkoholi ja tietyt taudit voivat nostaa verenpainetta.

Kylpeminen sekä suihkussa ja vessassa käynnit voivat nostaa verenpainetta.

Milloin verenpaineeni on liian korkea tai matala?

Korkeaa verenpainetta kutsutaan nimellä hypertensio. Matalaa verenpainetta kutsutaan nimellä hypotensio. Oheisesta taulukosta näet, milloin verenpaineesi on liian korkea tai matala.

Mittausalue

Systolinen

Diastolinen

Hypertensio

> 140 mmHg

> 90 mmHg

Kohonnut normaali

130-139 mmHg

85-89 mmHg

Normaali

91-129 mmHg

51–84 mmHg

Hypotensio

< 90 mmHg

< 50 mmHg

Miksi verenpaineen mittaaminen kannattaa?

Verenpaine kohoaa luonnostaan, kun vanhenet, mutta korkea verenpaine voi olla myös ensimmäinen merkki sairaudesta, ylipainosta tai alkavasta valtimoiden tukkeutumisesta, mikä lisää mm. veritulpan riskiä. Tämän vuoksi verenpainetta on hyvä tarkkailla ja kääntyä lääkärin puoleen, mikäli se vaikuttaa epätavallisen korkealta tai matalalta.

Tärkeää! Älä käytä laitetta lääketieteellisten diagnoosien tekemiseen. Lukemia voidaan käyttää vain viitteenomaisesti. Käänny lääkärin puoleen, jos verenpainelukemasi vaikuttavat epänormaaleilta. Toimi aina näiden käyttöohjeiden mukaan, kun mittaat verenpainetta.

LAITTEEN VALMISTELU

Paristojen asentaminen

Poista paristokotelon kansi (5) työntämällä sitä nuolen suuntaan.

Aseta paristotilaan kaksi AAA-paristoa. Tarkista, että paristojen napaisuus on oikein (katso paristokotelossa oleva kuva.) Kiinnitä kansi takaisin.

Vaihda paristot, kun paristosymboli (g) näkyy näytössä (7).

21

Page 21
Image 21
Melissa DVP3980 manual Verenpaine, Laitteen Valmistelu