k ä y t t ö o h j e • E 3 0
VIRTAJOHTO
Kytke muuntajan verkkojohto pistorasiaan ja muuntajan pistotulppa laitteen rungossa, takatukijalan yläpuolella olevaan pistokkeeseen. Virtajohdon liittimen suojaamiseksi johto kannattaa solmia siirtopyörän tukivarren ympärille. Tarkista, ettei virtajohto ole laitteen alla!
Irrota verkkojohto aina ensin kuntolaitteesta ja vasta sitten virtalähteestä. Kytke verkkojohto aina ensin virtalähteeseen ja vasta sitten kuntolaitteeseen.
SÄÄDÖT
ISTUINKORKEUDEN JA -KALTEVUUDEN SÄÄTÖ
Säädä istuinkorkeus siten, että kun poljin on alaasennossa ja jalkasi on suorana, kantapääsi ulottuu polkimelle. Käännä säätönuppia ensin kierros vastapäivään. Pidä toisella kädellä istuimesta kiinni ja vedä toisella kädellä säätönupin takana olevaa avausvipua ulospäin niin, että istuinputki pääsee vapaasti liikkumaan ylös- ja alaspäin.
Irrota ote vivusta kun istuinkorkeus on sopiva. Istuin loksahtaa paikalleen. Kiristä säätönuppi myötäpäivään.
TÄRKEÄÄ! Varmista aina ennen harjoittelun aloittamista, että säätönuppi on kunnolla kiristetty!
Istuimen kiinnitys mahdollistaa kaltevuudensäädön sekä istuimen etäisyydensäädön käsituesta. Avaa istuimen kiinnitys kääntämällä istuimen alla olevaa lukitusvipua vastapäivään. Aseta istuin haluamaasi asentoon ja kiristä lukitusvipu tiukkaan myötäpäivään kääntäen.
KÄSITUEN SÄÄTÖ
Löysää käsituen säätönuppia käsitukiputken etupuolella ja säädä käsituen asento sellaiseksi, että polkemisasento tuntuu miellyttävältä. Kiristä säätönuppi tiukkaan. Käsituen monipuolisen muotoilun ansiosta voit harjoitella niin pystysuorassa kuin ylävartalolla eteenpäin nojatenkin. Muista kuitenkin aina pitää selkä suorassa.
MITTARIKULMAN SÄÄTÖ
Kallista mittarikulma siten, että näyttöjen näkyvyys on pituuteesi ja harjoitusasentoosi nähden mahdollisimman hyvä.
TUKIJALKOJEN SÄÄTÖ
Mikäli laite ei ole vakaa, säädä tukijalkojen alla olevia säätöruuveja sopivasti.
HARJOITTELU
Harjoittelu kuntopyörällä on erinomaista aerobista liikuntaa, jonka perusideana on, että liikunta on sopivan kevyttä mutta pitkäkestoista. Aerobinen liikunta perustuu maksimaalisen hapenottokyvyn parantamiseen; se puolestaan lisää kestävyyttä ja kuntoa. Elimistön kyky käyttää rasvaa polttoaineena on suoraan riippuvainen sen kyvystä kuljettaa happea. Aerobinen liikunta on ennen muuta miellyttävää. Hien pitää nousta pintaan, mutta liikunnan aikana ei saa hengästyä.
Liikkua pitäisi vähintään kolme kertaa 30 minuuttia viikossa. Näin saavutetaan peruskunto. Sen säilyminen edellyttää paria liikuntakertaa viikossa. Kun peruskunto on saavutettu, sen nostaminen on helppoa vain harjoituskertoja lisäämällä. Liikkeelle kannattaa lähteä rauhallisesti alhaisella poljentanopeudella ja pienellä vastuksella.
Kova rasitus voi kuormittaa liikaa sydäntä ja verenkiertoelimistöä. Kunnon kohotessa vastusta ja poljentanopeutta voidaan vähitellen lisätä. Liikunnan tehoa voidaan arvioida sydämen sykkeen avulla.
SYKE
Olipa tavoitteesi harjoittelussa mikä hyvänsä, parhaaseen tulokseen pääset harjoittelemalla oikealla rasitustasolla.
SYKEMITTAUS KÄSIANTUREIDEN AVULLA
Käsisykemittaus hyödyntää käsituissa olevia antureita, jotka mittaavat sydämen lyönneistä syntyviä sähköisiä impulsseja. Mittaus käynnistyy koskettamalla molempia käsituessa olevia sensoreita yhtäaikaisesti. Luotettava pulssinmittaus edellyttää että iho on jatkuvassa kosketuksessa antureihin
ja että sensoreita koskettava iho on hieman kostea. Liian kuiva ja liian kostea iho heikentävät käsipulssimittauksen toimivuutta. Pyri pitämään mittauksen aikana yläkehosi ja kämmenesi rentoina ja mahdollisimman paikallaan.
TELEMETRINEN SYKEMITTAUS
Luotettavimmaksi sykkeenmittausperiaatteeksi on todettu langaton sykemittaus, jossa rintakehälle kiinnitettävän lähettimen elektrodit siirtävät sykeimpulssit sydämestä sähkömagneettisen kentän avulla mittarille.
64